https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2018/07/20/tana-paivana-historiassa-aleksanteri-suuri-syntyy-pellassa-vuonna-356-eaa-2374-v/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/2ed8243dce9cc4678f33ccd35fa49cfe1.jpg2ed8243dce9cc4678f33ccd35fa49cfehttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/2ed8243dce9cc4678f33ccd35fa49cfe.jpg2ed8243dce9cc4678f33ccd35fa49cfehttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/4653f080-fb62-402e-963f-c6960f6bfb2e.jpg4653F080-FB62-402E-963F-C6960F6BFB2Ehttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/img_2821.jpgIMG_2821https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/20160518_092_mieza_nympheum.jpg20160518_092_mieza_nympheumhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/img_2875.jpgIMG_2875https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/2242697377_b46bd450bc6.jpg2242697377_b46bd450bc6https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/akhilleus_patroklos_antikensammlung_berlin_f2278.jpgAkhilleus_Patroklos_Antikensammlung_Berlin_F2278https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/pella-jean-house.jpgPella Jean House.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/artemiin-temppeli.jpgartemiin temppeli2018-07-20T16:17:09+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/antiikin-rooman-ja-kreikan-historia-valokuvina/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/mamertine-prison.jpgMamertine prisonhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/img_1565.jpgIMG_15652018-07-11T21:38:53+00:00weekly0.6https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/lukijoiden-kysymyksia-2/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/erwin_olaf-02.jpgerwin_olaf-022018-07-11T19:18:55+00:00weekly0.6https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/rooman-sodat/2018-07-11T18:47:17+00:00weekly0.6https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/antiikin-kreikka/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/erechtheum_acropolis_athens.jpgErechtheum_Acropolis_Athens2018-07-10T16:54:15+00:00weekly0.6https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/antiikin-rooma/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/saturnuksen-temppeli.jpgSaturnuksen temppeli2018-07-10T16:42:40+00:00weekly0.6https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/blogista/ota-yhteytta/2018-07-10T16:33:42+00:00weekly0.6https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/blogista/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/fullsizerender-5_editedbig_edited2_editedop.jpgFullSizeRender (5)_editedbig_edited2_editedophttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/10/cropped-www-kizoa-com_collage_2016-01-21_22-25-59.jpgcropped-www-kizoa-com_collage_2016-01-21_22-25-59.jpghttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/img_8407.jpgIMG_8407https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/15056386_246456375769596_4387571703556309037_n.jpg15056386_246456375769596_4387571703556309037_nhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/3501.jpg350https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/me-and-alexander-3.jpgme-and-alexander-3https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/01/me-and-alexander-3.jpgme-and-alexander-3https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/350x2.jpg350x2https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/350.jpg350https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/me6ii.jpgme6ii2018-07-10T16:33:07+00:00weekly0.6https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/historiablogeja-sivustoja/2018-07-06T19:30:41+00:00weekly0.6https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2018/07/05/antiikin-rooma-valokuvin-maxentiuksen-ja-konstantinuksen-basilika/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/maxentiuksen-basilika-31.jpgmaxentiuksen basilika 3https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/iphone-6-plus-kuvat-722.jpgIPhone 6 plus kuvat 722https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/maxentiuksen-basilika-2.jpgmaxentiuksen basilika 2https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/maxentiuksen-basilika-3.jpgmaxentiuksen basilika 3https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/img_2078.jpgIMG_2078https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/160202_capitolini.jpg160202_capitolinihttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/hand_constantine_musei_capitolini_mc786.jpgHand_Constantine_Musei_Capitolini_MC786https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/800px-rome-capitole-statueconstantin.jpg800px-Rome-Capitole-StatueConstantinhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/img_2518.jpgIMG_2518https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/07/ponte_milvio-side_view-antmoose.jpgPonte_Milvio-side_view-antmoose2018-07-04T22:18:35+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/rooman-keisarit/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/100px-antoninus_pius_glyptothek_munich_337.jpg100px-Antoninus_Pius_Glyptothek_Munich_337https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/100px-bust_hadrian_musei_capitolini_mc817.jpg100px-Bust_Hadrian_Musei_Capitolini_MC817https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/100px-traianus_glyptothek_munich_336.jpg100px-Traianus_Glyptothek_Munich_336https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/e1666-100px-chc3a2teau_de_versailles2c_galerie_des_glaces2c_buste_d27empereur_romain_03_titus.jpge1666-100px-chc3a2teau_de_versailles2c_galerie_des_glaces2c_buste_d27empereur_romain_03_titushttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/d0f13-100px-bust_domitian_musei_capitolini_mc1156.jpgd0f13-100px-bust_domitian_musei_capitolini_mc1156https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/e2d8b-100px-nerva_tivoli_massimo.jpge2d8b-100px-nerva_tivoli_massimohttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/bef97-100px-stockholm_-_antikengalerie_4_-_bc3bcste_kaiser_galba.jpgbef97-100px-stockholm_-_antikengalerie_4_-_bc3bcste_kaiser_galbahttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/17feb-100px-oth001.jpg17feb-100px-oth001https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/13a18-100px-pseudo-vitellius_louvre_mr684.jpg13a18-100px-pseudo-vitellius_louvre_mr684https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/a0b3f-100px-vespasianus01_pushkin_edit.pnga0b3f-100px-vespasianus01_pushkin_edit2018-04-05T14:47:07+00:00weekly0.6https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2018/04/05/markku-kailaheimo-poseidonios-ja-sielun-varityskirja/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/04/athenodoros.gifAthenodoroshttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/04/galenoksen-jako-tempperamentteihin.jpgGalenoksen jako tempperamentteihinhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/04/khrysippos.jpgKhrysipposhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/04/posedonios.jpgPosedonioshttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/04/galenos.jpgGalenoshttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/04/otsikkokuva-platon.jpgOtsikkokuva Platon2018-04-05T13:17:45+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2018/01/09/markku-kailaheimo-oliko-athenodoros-lapsirakkauden-apostoli/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/01/rakastaja-ja-deliciae-21.jpgRakastaja ja deliciae (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/01/kuvaliite-birtin-teoksessa-2.jpgKuvaliite Birtin teoksessa. (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/01/5838998944f8c816a3e6048a05c6a-m-2.jpg5838998944f8c816a3e6048a05c6a-m (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/01/putteja-140-160-jaa-2.jpgPutteja 140-160 jaa. (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/01/prima-portan-augustus-patsaassa-on-myc3b6s-amor-mukana-2.jpgPrima Portan Augustus-patsaassa on myös Amor mukana. (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/01/rakastaja-ja-deliciae-2.jpgRakastaja ja deliciae (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2018/01/otsikkokuva-putteja-2.jpgOtsikkokuva Putteja (2)2018-04-19T18:03:47+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2017/12/13/heinrich-schliemann-arkeologi-joka-loysi-homeroksen-troijan/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/12/heinrich_schliemann-21.jpgHeinrich_Schliemann (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/12/ida-mountain-kaz-daglari.jpgIda mountain kaz daglarihttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/12/520px-troas-svg.png520px-Troas.svgTroija ja sen lähiseudut.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/12/1275px-section_troy-hisarlik-fr-svg.png1275px-Section_Troy-Hisarlik-fr.svgAntiikin Troijan, nykyisen Hisarlikin kerrostumien osa sivusta kuvattuna kaavamaisesti esitettynä.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/12/800px-plan_troy-hisarlik-en-svg.png800px-Plan_Troy-Hisarlik-en.svgHisarlikin arkeologisia kerrostumia päältä päin.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/12/schliemann-diary.jpgschliemann diaryhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/12/800px-schliemann_grave.jpg800px-Schliemann_graveHeinrich Schliemannin hauta Ateenassa. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/12/priams_treasure.jpgPriam's_treasureOsa Schliemannin löytämästä ns. Priamoksen aarteesta. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/12/sophia_schliemann_treasure.jpgSophia_schliemann_treasureHeinrich Schliemannin vaimo Sophia, jonka yllä on Hissarlikista löytyneitä kulta-aarteita. Valokuva: Wikipedia.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/12/563719431.jpg563719431Antiikin Troijan arkeologinen alue, Hissarlik, Turkki. Valokuvaaja tuntematon. 2020-03-08T02:21:12+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2017/11/20/markku-kailaheimo-gaius-gracchuksen-uni-ja-scipion-unennako/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/11/tiber-otsikkokuva-21.jpgTiber otsikkokuva (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/11/img_7932-2.jpgIMG_7932 (2)Tiberin saari - Isola Tiberina. Valokuva: Antiikin Historia ja Kulttuuri. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/11/23758476_2017239428522754_2023989226_n-2.jpg23758476_2017239428522754_2023989226_n (2)"Etkö toki katsele, minkälaisiin avaruuksiin olet saapunut?"https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/11/eugene_guillaume_-_the_gracchi.jpgEugene_Guillaume_-_the_GracchiGaius Gracchus ja Tiberius. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/11/b951ed8ccb87a5cca0c76fb8ec801c7f-yule-florence-2.jpgb951ed8ccb87a5cca0c76fb8ec801c7f--yule-florence (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/11/tiber_river_rome-2.jpgTiber_River_(Rome) (2)Näkymä Tiber-joelle. Valokuvaaja tuntematon.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/11/gaius_gracchus_tribune_of_the_people-2.jpgGaius_Gracchus_Tribune_of_the_People (2)Gaius Gracchus.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/11/cicero-2.jpgCICERO (2)Cicero.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/11/tiber-otsikkokuva-2.jpgTiber otsikkokuva (2)Näkymä Tiber joelle. Kuvassa näkyy myös Hadrianuksen Mausoleumi ja Ponte Sant'Angelo (Pyhän enkelin silta), joka ylittää Tiberjoen Ponten kaupunginosasta Borgoon. Valokuvaaja tuntematon. 2017-11-20T20:29:20+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2017/10/09/markku-kailaheimo-ciceron-stoalainen-q-tubero/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/10/22359507_1997127373867293_1286460058_n.jpg22359507_1997127373867293_1286460058_nhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/10/22359050_1996550143925016_1610704617_n-21.jpg22359050_1996550143925016_1610704617_n (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/10/mg_9800.jpg_MG_9800https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/10/tiberius-gracchus-death-1.jpgtiberius gracchus death (1)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/10/thinkstockandrea-calandra.jpgThinkstockAndrea Calandrahttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/10/22359170_1996520300594667_1800454154_n-2.jpg22359170_1996520300594667_1800454154_n (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/10/is-1.jpgis (1)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/10/220px-isis_priest01_pushkin.jpg220px-Isis_priest01_pushkinhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/10/panaetius_nuremberg_chronicle.jpgPanaetius_Nuremberg_Chroniclehttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/10/22359282_1996594240587273_339786835_n-2.jpg22359282_1996594240587273_339786835_n (2)2017-10-10T14:24:31+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2017/09/11/colosseum-arkkitehtuuriltaan-taydellinen-rakennus-julmien-huvien-nayttamona/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/09/ave_caesar_morituri_te_salutant1.jpgAve_Caesar_Morituri_te_Salutanthttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/09/colosseum-21.jpgColosseum (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/09/tumblr_odplugx9jz1uvfkp8o1_1280.jpgtumblr_odplugX9jz1uvfkp8o1_1280https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/09/1024px-jean-leon_gerome_pollice_verso.jpg1024px-jean-leon_gerome_pollice_versohttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/09/ave_caesar_morituri_te_salutant.jpgave_caesar_morituri_te_salutanthttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/09/sgbgmjvnrf7l.jpgsgbGMJvnRf7lhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/09/kinopoisk-ru-gladiator-2685722.jpgkinopoisk.rukinopoisk.ruhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/09/97fbe1c1e40d4d5e83c947ee85fbccae-2.jpg97fbe1c1e40d4d5e83c947ee85fbccae (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/09/tumblr_os872st4wc1uvfkp8o1_1280.jpgtumblr_os872sT4wC1uvfkp8o1_1280https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/09/tumblr_os870utrl01uvfkp8o1_1280.jpgtumblr_os870utrl01uvfkp8o1_12802018-07-04T22:37:01+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2017/07/25/markku-kailaheimo-kummitustarinoita-antiikista-i-ii-2/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/07/plutarchs_lives_vol_the_third_1727.jpgPlutarchs_Lives_Vol_the_Third_1727https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/07/brutus-ja-haamu-otsikkokuva1.jpgBrutus ja haamu, otsikkokuvahttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/07/julius-caesar.jpgJulius Caesarhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/07/brutus-ja-haamu-loppukuva-2.jpgBrutus ja haamu, loppukuva (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/07/marcus-junius-brutus.jpgMarcus Junius Brutushttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/07/valerius-maximus.pngValerius Maximushttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/07/220px-plutarch.jpg220px-Plutarchhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/07/brutus-ja-haamu-otsikkokuva.jpgBrutus ja haamu, otsikkokuva2017-07-25T15:25:59+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2017/07/04/markku-kailaheimo-kummitustarinoita-antiikista-i-ii/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/07/markku-kailaheimo-2-21.jpgmarkku kailaheimo 2 (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/07/augustus-3.jpgaugustus-3https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/07/athens-augustus.jpgAthens-Augustushttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/07/0_sc3a9nc3a8que_-_musc3a9e_du_prado_-_cat-_144_-_2.jpg0_Sénèque_-_Musée_du_Prado_-_Cat._144_-_(2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/07/bust_of_cicero_1st-cent-_bc_-_palazzo_nuovo_-_musei_capitolini_-_rome_2016-2.jpgBust_of_Cicero_(1st-cent._BC)_-_Palazzo_Nuovo_-_Musei_Capitolini_-_Rome_2016 (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/07/pliny_the_younger.jpgPliny_the_Youngerhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/07/kailaheimo-3.gifkailaheimo 3https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/07/markku-kailaheimo-2-2.jpgmarkku kailaheimo 2 (2)2017-07-25T10:21:17+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2016/10/12/paivan-kuva-hadrianuksen-mausoleumicastel-santangelo/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/10/hm5-2.jpghm5-2https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/10/hm7-2.jpghm7-2https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/10/hm3.jpghm3Tämä vanha valokuva on peräisin isäni arkistoista. Kuva on luultavasti peräisin vuodelta 1964. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/10/hm4.jpghm4https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/10/hm2.jpghm2https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/10/castel-santangelo1.jpgcastel-santangeloHadrianuksen Mausoleumi/Castel Sant' Angelo. Kaikki artikkelissa olevat valokuvat ovat omiani jollei toisin mainita. 2017-07-04T20:21:50+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2016/11/21/rooman-monumentit-ara-pacis-augustae-augustuksen-rauhanalttari/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/11/walkthrough.gifwalkthroughhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/11/19e35cae03be256e7418444335c65246.jpg19e35cae03be256e7418444335c65246Rekonstruktio Ara Paciksesta. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/11/ara-pacis1.jpgara-pacisYksityiskohta Ara Paciksesta. Kuvassa näkyvät Augustus, Agrippa ja Livia. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/11/ara-pacis-2.jpgara-pacis-2Yksityiskohta Ara Paciksesta. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/11/south.jpgsouthhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/11/tellus.jpgtellusYksityiskohta Tellusta esittävästä reliefistä. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/11/ara-pacis.jpgara-pacisBenito Mussolini ja Adolf Hitler kuuntelevat oppaan selostusta fragmentista, joka esittää Saturnia Tellusta. Kuvassa näkyvät myös Joseph Goebbels, Heinrich Himmler ja Joachim von Ribbentrop. Kuva: Alinari Archives, Firenze. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/11/title-page-light.jpgtitle-page-lightAra Pacis Augustae - Augustuksen rauhanalttari. Valokuvaaja tuntematon. 2017-07-04T20:07:02+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2016/12/27/paivan-kuva-aleksanteri-ja-bukefalos/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/12/220px-sirjohnsteell.jpg220px-sirjohnsteellhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/12/10852837_734564816640421_1163781973_n.jpg10852837_734564816640421_1163781973_n2018-05-13T16:19:43+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2016/12/17/rooman-monumentit-san-pietro-in-vincoli-ja-michelangelon-mooses-patsas/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/12/800px-reliquary_san_pietro_in_vincoli_rome_1.jpg800px-reliquary_san_pietro_in_vincoli_rome_1Pyhän Pietarin kahleet. Valokuvaaja tuntematon. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/12/san_pietro_in_vincoli_interno_photo_silvia_adalia.jpgsan_pietro_in_vincoli_interno_photo_silvia_adaliaSan Pietro in Vincoli. Valokuva: Silvia Adalia. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/12/tumblr_oi5c6ptaut1uvfkp8o1_1280.jpgtumblr_oi5c6ptaut1uvfkp8o1_12802017-07-04T19:57:27+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2017/03/04/rooman-monumentit-fontana-di-trevi/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/03/tumblr_oldz6tvlxo1uvfkp8o1_1280-2.jpgtumblr_oldz6tvlxo1uvfkp8o1_1280-2https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/03/tumblr_oldz7epqcy1uvfkp8o1_1280.jpgtumblr_oldz7epqcy1uvfkp8o1_1280https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/03/tumblr_oldz72zyy11uvfkp8o1_1280.jpgtumblr_oldz72zyy11uvfkp8o1_1280https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/03/trevi_fountain_rome_italy_2_-_may_2007.jpgtrevi_fountain_rome_italy_2_-_may_2007Fontana di Trevi. Valokuvaaja tuntematon. 2017-07-04T19:47:46+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2017/03/20/kavelyretki-via-appia-anticalla/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/03/dsc6209_0.jpgdsc6209_0https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/03/ssbar-150400_720-sepolcro-di-seneca_0.jpgssbar-150400_720-sepolcro-di-seneca_0https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/03/www-kizoa-com_collage_2015-06-08_14-34-571.jpgwww.kizoa.com_collage_2015-06-08_14-34-57https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/03/1c8cd4bdf027d48d947738b7dc8a4b06.jpg1c8cd4bdf027d48d947738b7dc8a4b06https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/03/fco-rome-via-appia-antica-monument-3008x2000-21.jpgFCO Rome - Via Appia Antica monument 3008x2000 (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/03/9dfac93271652e85ddd01c545df9dae0.jpg9dfac93271652e85ddd01c545df9dae0https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/03/193a356a9c0424bdd265836c2014447b.jpgOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/03/b72e6b62d775c429281f8852d925f561.jpgb72e6b62d775c429281f8852d925f561https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/03/panoramio-com-via-appia.jpgpanoramio.com via appia2017-07-04T19:36:52+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2017/04/03/mamertiinien-vankila/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/04/mamertine-prisons-3800.jpgmamertine prisons (3)800https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/04/mamertine-prisons-3.jpgmamertine prisons (3)2017-07-04T19:29:41+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2017/06/10/aleksanteri-suuri-kuoli-tana-paivana-vuonna-323-ekr/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/06/45-21.jpg45 (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/06/0_6a200_57f73759_l.jpg0_6a200_57f73759_lhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/06/aleksanteri.jpgaleksanterihttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/06/hopeamalja-aleksanteri1.jpghopeamalja aleksanterihttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/06/dionysos_mosaic_from_pella.jpgDionysos_mosaic_from_Pellahttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/06/45-2.jpg45 (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/06/5027-24.jpg5027 (2)4https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/06/8538d20650c3087299eb7f79f5186d83-2.jpg8538d20650c3087299eb7f79f5186d83 (2)2017-06-24T20:35:55+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2017/06/02/lukijan-kysymys-oliko-roomassa-naisgladiaattoreita/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/06/ps337507_l-21.jpgps337507_l (2)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/06/ps337507_l-2.jpgps337507_l (2)2017-06-02T14:37:02+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2017/02/28/aleksanterin-armeija-armeijan-organisaatio-22/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/02/alexander-sarcophagus-sidon-2-700.jpgAlexander-sarcophagus-Sidon (2) 700https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/02/makedonische_phalanx.pngmakedonische_phalanxKuva makedonialaisesta falangista. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/02/aleksanteri-suuri.jpgaleksanteri-suuriAleksanteria esittävä veistos löydettiin Magnesiasta, se on peräisin 100-luvulta eaa. Valokuva: Erich Lessing/akg-images.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/02/800px-macedonian_army_alexander.jpg800px-macedonian_army_alexanderAleksanteri taisteli itse usein toveriratsuväen mukana. Tässä Aleksanteri sargofagista peräisin olevassa kuvassa hänet nähdään taistelussa persialaisia vastaan. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/02/aleksanteri-ratsuvc3a4ki.jpgaleksanteri-ratsuvakiTässä Aleksanteri on kuvattuna toveriratsuväen ylempänä upseerina. Univormun yksityiskohdat ovat peräisin Aleksanteri-mosaiikista. Ratsumies on otettu Aleksanteri sarkofagista. Hänellä on pitkähihainen tunika ja keltainen viitta, klamys, jollaisia toveriratsuväen miehet käyttivät. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/02/aleksanterin-armeija-4-2.jpgaleksanterin-armeija-4-21. Fryygialaiskypärä, jonka sivulla on höyheniä ja laella harja. 2. Traakialaiskypärä, jossa on poskisuojukset ja kapea harja. 3. Rautainen "verginalaiskypärä", joka on fryygialaisen kypärän kaltainen, mutta ei suippene sen lailla harjaa kohti, vaan sen harja on suora ja kapea. 4. Pronssinen rintahaarniska, joka on kiinnitetty toiselta puolelta saranoilla. Kun haarniskaa sovitettiin sotilaan päälle, saranat lukittiin sokkatapeilla ja nauhat varmistivat rintahaarniskan. Se saattoi painaa jopa 13 kiloa. 5. Pronssinen puolihaarniska. 6. Rautahaarniska. 7. Kaksi miekkaa. Lyhyempi ja suorempi on ksiphos ja käyrempi on kopsis, jossa oli suojattu kahva. 8. Harjoituksissa käytetty linothorax eli pellavahaarniska, jossa oli kaksi kerrosta liepeitä (pteruges). https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/02/aleksanterin-armeija-3.jpgaleksanterin-armeija-3Kaksi hypaspisti-joukkojen sotilasta. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/02/aleksanterin-armeija-2.jpgaleksanterin-armeija-2Falanogisotilas yllään täysi haarniska. Tällä tavoin varusteltu mies olisi taistellut etulinjassa. Sotilaalla on fryygialainen kypärä, joka ei estänyt kuulemista eikä näkemistä toisin kuin aiemmin kreikkalaisten hopliittien käyttämät korinttilaistyyliset kypärät. Sotilaalla on yllään monesta kerroksesta koostuva pellavainen rintahaarniska ja säärisuojukset. Olkavyö kannatteli kilpeä, jonka ulkopintaa koristi kahdeksansakarainen tähti. Sarissan päässä on kantapiikki, jollainen on löydetty mm. Verginasta. Kuvassa olevalla sotilaalla on hihnassa kopsis eli käyrämiekka. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/02/makedonialainen_taistelujc3a4rjestys.pngmakedonialainen_taistelujarjestyshttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/02/800px-macedonian_army_pezetairos-21.jpg800px-macedonian_army_pezetairos-2Jalkaväen sotilas kuvattuna Aleksanteri sargofagissa. 2017-05-15T22:53:45+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2017/05/04/rooman-valtakunnan-vaikutusvaltaiset-naiset-livia-drusilla/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/05/livia-1ooo.jpglivia-1ooohttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/05/livia-2.jpglivia-2https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/05/tib039.jpgtib039https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/05/augustus-3.jpgaugustus-3https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/05/livia-1.jpglivia-1Livia Drusilla, Vatikaanin Museot. Valokuva: Mariano Garcïa Díez (Flickr).2017-05-04T19:28:11+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2017/04/12/pontius-pilatus-roomalainen-maaherra-juudeassa/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/04/pilate-stone-2.jpgPilate-Stone 2https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/04/5xzmwg9xf3cc4z9ojji2bm8ch5r76n.jpg5XzmWG9xf3Cc4Z9oJJi2bM8CH5r76nhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/04/pilatus-coin.jpgpilatus coinhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/04/jezus-voor-pilatus_6e-eeuw_onbekende-kunstenaar_ravenna.jpgJezus-voor-Pilatus_6e-eeuw_onbekende-kunstenaar_RavennaChrist before Pilate who washes his hands, high priests and Roman soldiers. Mosaic (6th)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/04/1396851443_li_pontius_pilatus3.jpg1396851443_li_pontius_pilatus3https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/04/pilate-stone.jpgPilate-Stonehttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/04/eccehomo1.jpgEccehomo12017-04-19T05:39:21+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/11/18/lukijan-kysymys-mika-on-aleksanteri-suuren-merkitys-jalkipolville/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/11/map-alexander-empire1.pngMap-alexander-empirehttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/11/map-alexander-empire.pngMap-alexander-empireKartta Aleksanterin valtakunnasta sen ollessa laajemmillaan. Kuva: Wikipedia.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/11/10727694_784662264935465_408689368_n.jpg10727694_784662264935465_408689368_nNiin sanottu Azara-hermi Louvressa. Don Jose Nicholas de Azara löysi patsaan Tivolissa. Patsas on roomalainen kopio Lysippoksen tekemästä pronssipatsaasta noin ensimmäiseltä tai toiselta vuosisadalta . Patsas kuvaa Aleksanterin noin 30-vuotiaana.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/11/aleksanteri.pngaleksanteri2017-03-29T21:38:09+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/12/01/aleksanteri-suuri-kirjallisissa-lahteissa/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/unnamed.jpgunnamedAleksanteri Suuren patsas. Löydetty Agorasta 200-luvulla eaa.Valokuva: Carole Raddato (Following Hadrian).https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/napoli_bw_2013-05-16_16-24-01.jpgNapoli_BW_2013-05-16_16-24-01Aleksanteri Mosaiikki Pompejiista. Mosaiikki kuvaa joko Issoksen tai Gaugamelan taistelua.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/800px-ptolemy_i_soter_louvre_ma849.jpg800px-Ptolemy_I_Soter_Louvre_Ma849Ptolemaiosta esittävä patsas Louvressa. Kuva: Wikipedia.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/plutarch_of_chaeronea-03.jpgPlutarch_of_Chaeronea-03Plutarkhoksen patsas Chaeroneassa. Kuva: Wikipedia.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/10723792_1475570112726394_950075940_n.jpg10723792_1475570112726394_950075940_nAleksanteri Suurta esittävä patsas, joka on löydetty läheltä Erechtheionia vuonna 1886. Kaunis muotokuva nuoresta Aleksanterista, mahdollisesti Lysippoksen tekemä veistos vuodelta 336 eKr. Patsas on nähtävillä Acropolis Museossa Ateenassa.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/castalexdeth.jpgcastalexdethSotilaat Aleksanterin kuolinvuoteen äärellä, Andre Castaigne 1899https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/51uxlypihl-_sl500_aa300_.jpg51uxlypihl-_sl500_aa300_https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/220px-plutarchs_lives_vol_the_third_1727.jpg220px-plutarchs_lives_vol_the_third_1727https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/alexander-the-great-copy.jpgalexander-the-great-copy2017-03-29T21:36:43+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/12/12/millainen-oli-todellinen-aleksanteri-suuri/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/alexander-the-great.jpgAlexander-the-GreatAleksanteri Suuri, Ny Carlsberg Glyptotek, Kööpenhamina, Tanska.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/alexander.jpgalexanderAleksanteri Suuri (Getty Museum)2017-03-29T21:34:40+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2016/06/10/aleksanteri-suuri-kuoli-tana-paivana-vuonna-323-ekr-aleksanterin-perinto/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/06/aleksanteri-suuri-2.jpgaleksanteri-suuri-2Aleksanteri Suuri, marmori, kopio Lysippoksen alkuperäisestä patsaasta. Patsaan on kerrottu löytyneen Aleksandriasta, Egyptistä. Tämä upea patsas on esillä Glyptotek museossa Kööpenhaminassa. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/06/curtius-rufus.jpgcurtius-rufusInkunaabeli (Inkunaabeli (lat. incunabulum) eli kehtopainate on kirja tai sivu, joka on painettu, ei käsin kirjoitettu, kirjapainotaidon alkuvaiheessa Euroopassa ennen vuotta 1501) Curtiuksen Historiae Alexandri Magni Macedoniksen italiankielisestä käännöksestä. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/06/le-livre-et-la-vraye-histoire-du-bon-roy-alexandre.jpgle-livre-et-la-vraye-histoire-du-bon-roy-alexandreTämä mielikuvituksellinen teos esittää Aleksanteria tutkimassa merta lasisessa sukelluskellossa kissan ja kukon kanssa. Kuva on peräisin 1400-luvun käsikirjoituksesta “Le Livre et la vraye histoire du bon roy Alexandre”, jota nykyisin säilytetään British Libraryssa. Aleksanteria koskevat legendat ja myytit ovat levinneet laajalle hänen kuolemansa jälkeen yli 2000 vuoden ajan. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/06/kuva-2-aleksanteri.jpgkuva-2-aleksanterihttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/06/aleksanteri-suuri-3.jpgaleksanteri-suuri-3Aleksanteri Suurta esittävä patsas, joka on löydetty läheltä Erechtheionia vuonna 1886. Kaunis muotokuva nuoresta Aleksanterista, mahdollisesti Lysippoksen tekemä veistos vuodelta 336 eKr. Patsas on nähtävillä Acropolis Museossa Ateenassa.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/06/map-alexander-empire.pngmap-alexander-empireKartta Aleksanteri Suuren valtakunnasta sen ollessa laajimmillaan. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/06/tumblr_nmnugsebmn1usedz4o1_500.jpgtumblr_nmnugsebmn1usedz4o1_500Aleksanteri Suuren patsas Thessalonikissa. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/06/aleksanteri-suuri.jpgaleksanteri-suuriAleksanteri Suuren rintapatsas British Museumissa. Patsas on alkujaan Aleksandriasta ja se kuvaa Aleksanteria 20-vuotiaana. Kuva: Wikipedia. 2017-03-29T21:32:41+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2016/10/05/aleksanteri-suuren-perinto/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/10/curtius-rufus-2.jpgcurtius-rufus-2Inkunaabeli (Inkunaabeli (lat. incunabulum) eli kehtopainate on kirja tai sivu, joka on painettu, ei käsin kirjoitettu, kirjapainotaidon alkuvaiheessa Euroopassa ennen vuotta 1501) Curtiuksen Historiae Alexandri Magni Macedoniksen italiankielisestä käännöksestä.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/10/le-livre-et-la-vraye-histoire-du-bon-roy-alexandre.jpgle-livre-et-la-vraye-histoire-du-bon-roy-alexandre Tämä mielikuvituksellinen teos esittää Aleksanteria tutkimassa merta lasisessa sukelluskellossa kissan ja kukon kanssa. Kuva on peräisin 1400-luvun käsikirjoituksesta “Le Livre et la vraye histoire du bon roy Alexandre”, jota nykyisin säilytetään British Libraryssa. Aleksanteria koskevat legendat ja myytit ovat levinneet laajalle hänen kuolemansa jälkeen yli 2000 vuoden ajan.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/10/books.jpgbookshttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/10/aleksanteri-suuri-3-2.jpgaleksanteri-suuri-3-2Aleksanteri Suurta esittävä patsas, joka on löydetty läheltä Erechtheionia vuonna 1886. Kaunis muotokuva nuoresta Aleksanterista, mahdollisesti Lysippoksen tekemä veistos vuodelta 336 eKr. Patsas on nähtävillä Acropolis Museossa Ateenassa.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/10/0_6a200_57f73759_l-2.jpg0_6a200_57f73759_l-2Julius Caesar Aleksanteri Suuren haudalla. Gustave Courtoisin (1852-1923) maalaus vuodelta 1878. Musée de Vesoul, Pariisi.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/10/diadokit.pngdiadokitAleksanteri Suuren valtakunta jakaantui aluksi Antigonoksen, Seleukoksen, Ptolemaioksen, Kassandroksen ja Lysimakhoksen perustamiin kuningaskuntiin. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/10/aleksanteri-suuri-21.jpgaleksanteri-suuri-2Aleksanteri Suuren rintapatsas British Museumissa. Patsas on alkujaan Aleksandriasta ja se kuvaa Aleksanteria 20-vuotiaana. 2017-03-29T21:29:54+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2017/01/24/aleksanterin-armeija-armeijan-organisaatio-12/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/01/alexander-horse-stat.jpgalexander-horse-statRoomalainen pronssikopio Aleksanteri Suurta esittävästä patsaasta. Tämä viittaa mahdollisesti alkuperäiseen veistosryhmään, jonka Aleksanteri tilasi aikauden kuuluisimmalta kuvanveistäjältä Lysippokselta kunnioittaakseen 25 kaatunutta toverisoturia. Pystyyn noussutta hevosta tukeva peräsin viittaa Granikosjoen ylitykseen. Valokuvaaja tuntematon.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/01/800px-macedonian_army_thessalian.jpg800px-macedonian_army_thessalianRatsuväen sotilas kuvattuna Aleksanterin sargofagissa. Kuvan on arveltu esittävän Thessalialaista ratsuväkeä. Valokuvaaja tuntematon. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/01/800px-macedonian_army_alexander.jpg800px-macedonian_army_alexanderAleksanteri Suuri taistelussa persialaisia vastaan. Kuva on peräisin ns. Aleksanterin sarkofagista. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/01/hypaspist.jpghypaspistNykyaikainen Rekonstruktio Aleksanterin aikaisen hypaspistin varusteista.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/01/alexander-mosaic-2.jpgalexander-mosaic-2https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/01/alexander-mosaic.jpgalexander-mosaicYksityiskohta kuuluisasta Aleksanteri-mosaiikista. Alla olevasta kuvasta näemme kuinka Aleksanteri hyökkää Bukefaloksen selässä taisteluvaunuissaan istuvaa Dareiosta vastaan. Todennäköisesti mosaiikki kuvaa Issoksen taistelua vuodelta 333 eaa. Taistelu käytiin marras-joulukuussa, Gaugamelan taistelu taas 1. lokakuuta. Mosaiikki löydettiin Pompejista vuonna 1831 ja se on nykyään nähtävillä Napolin Museo Nazionalessa. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2017/01/yhst-71834276129357_2227_678018767.jpgyhst-71834276129357_2227_678018767Roomalainen pronssikopio Aleksanteri Suurta esittävästä patsaasta. Tämä viittaa mahdollisesti alkuperäiseen veistosryhmään, jonka Aleksanteri tilasi aikauden kuuluisimmalta kuvanveistäjältä Lysippokselta kunnioittaakseen 25 kaatunutta toverisoturia. Pystyyn noussutta hevosta tukeva peräsin viittaa Granikosjoen ylitykseen. 2017-03-29T21:25:14+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2016/09/14/paivan-kuva-marcelluksen-teatteri/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/tumblr_odbtexhuzl1uvfkp8o1_1280.jpgtumblr_odbtexhuzl1uvfkp8o1_1280Yksityiskohta Apollonin temppelin kolmesta korinttilaisesta pylväästä. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/tumblr_od5g7xog3q1uvfkp8o1_1280.jpgtumblr_od5g7xog3q1uvfkp8o1_12802016-11-21T15:21:22+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2016/09/30/titus-livius-rooman-historioitsija/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/1155__roomansynty121-2.jpg1155__roomansynty121-2https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/tl-2.jpgtl-2Tabularium, Rooman valtionarkisto. Sullan Forumin länsipäähän rakennuttamassa Tabulariumissa säilytettiin lakitekstejä, ediktejä, vaalituloksia ja sopimuksia. Tämä valokuva on peräisin ajalta ennen toista maailmansotaa.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/st-edition-of-titus-livy-history-of-rome-1523.jpgst-edition-of-titus-livy-history-of-rome-1523Titus Liviuksen Rooman Historia vuodelta 1523. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/66578-004-f20b2d51-2.jpg66578-004-f20b2d51-2Titus Livius (Kean Collection/Hulton Archive/Getty Images)https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/livy-s-history-of-rome-roma-caput-mundi-edition-published-in-venice-1520_a-g-1738446-8880731-2.jpglivy-s-history-of-rome-roma-caput-mundi-edition-published-in-venice-1520_a-g-1738446-8880731-2Roma Caput Mundi, "Rooma, maailman pää". Varhainen painos Liviuksen historiateoksesta. Kuvituksena on kohtauksia Rooman historiasta kuten Pompeiuksen kuolema ja Horatius Cocles siltaa puolustamassa. Keskellä alhaalla on luultavasti Sibylla, jonka profetioita tiedusteltiin aina kun valtio oli hädässä tai vaarassa. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/1401014460-2.jpg1401014460-22016-09-30T19:41:12+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2016/09/12/rooman-keisarit-tiberius/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/uusi-antiikin-historia.jpguusi-antiikin-historiahttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/tiberius-caesar.jpgtiberius-caesarhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/grotto_of_tiberius.jpggrotto_of_tiberiusTiberiuksen luola Caprilla. Antiikin aikana keisari Tiberius käytti luolaa uimapaikkanaan. Luola toimi myös meren temppelinä ja Tiberiuksen hallituskaudella se oli koristeltu lukuisin patsain, jotka sijaitsivat luolan reunoilla. Valokuva: Wikipedia. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/800px-villa_jovis_restauriert.jpg800px-villa_jovis_restauriertTiberiuksen huvilan rauniot Caprilla. Valokuva: Wikipedia. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/tib018.jpgBust of Tiberius. Marble. Inv. No. 1445. Copenhagen, New Carlsberg Glyptotek.Tiberiusta esittävä marmoripatsas, Ny Carlsberg Glyptotek. Valokuva: S. Sosnovskiy.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/germania_enobarbo_e_tiberio.jpggermania_enobarbo_e_tiberioKartta Tiberiuksen sotaretkistä Germaniassa vuosina 6-1 eKr. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/denarius_of_tiberius_yorym_2000_1953_obverse.jpgdenarius_of_tiberius_yorym_2000_1953_obverseTiberiuksen kuvalla varustettu denaari (denarius oli antiikin roomalainen hopeakolikko, joka oli yleisin käyttöraha, kunnes Antoninianus syrjäytti sen. Ensimmäiset denaarit lyötiin Rooman tasavallan aikana vuoden 211 eKr. tienoilla, samoihin aikoihin toisen puunilaissodan kanssa.) https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/320px-tiberius_capri_louvre_ma1248.jpg320px-tiberius_capri_louvre_ma1248Caprilta löytynyt Tiberiuksen patsas. Valokuva: Wikipedia.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/800px-wyspa_capri.jpg800px-wyspa_capriCaprin saari Napolin edustalla. Kuva: Wikipedia.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/09/tib059.jpgtib059Tiberiusta esittävä patsas Vatikaanin Museot (Chiaramonti Museo). Valokuvaaja tuntematon.2016-09-12T15:47:33+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2016/08/14/rooman-keisarit-augustus-2/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/08/97805002514471.jpg9780500251447https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/08/1167_1_kuvanlukuasiakirja_39121.jpg1167_1_Kuvanlukuasiakirja_3912https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/08/517bpkxzvdl-_sy291_bo1204203200_ql40_.jpg517BpkxzVDL._SY291_BO1,204,203,200_QL40_https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/08/mausoleum-of-augustus-2.jpgmausoleum-of-augustus-2Augustuksen mausoleumi Marskentällä oli aikoinaan Rooman vaikuttavin monumentti. Sitä ei ollut tarkoitettu vain keisarille itselleen, vaan myös hänen perheelleen. Mausoleumin avointa sisäosaa käytettiin uuden ajan alkupuolella härkätaistelujen ja sirkusesitysten näyttämönä.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/08/forum.jpgforumNäkymä Forum Romanumillehttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/08/augustus-meroe.jpgAugustus meroeAugustusta esittävä pronssinen patsas, jonka brittiläinen arkeologi John Garstang löysi joulukuussa 1910 Meroën alueelta Sudanista. Tämä upea patsas kuuluu British Museumin kokoelmiin. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/08/blue.jpgblueKeisari Augustusta esittävä patsas Mussolinin rakennuttamalla Via dei Fori Imperialilla.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/08/augustus-base.jpgAugustus basehttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/08/augustus.jpgAugustusKeisari Augustusta esittävä patsas Mussolinin rakennuttamalla Via dei Fori Imperialilla.2016-08-14T17:26:16+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2016/06/16/apollodoros-trajanuksen-arkkitehti/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/06/hadrianuksen-villa.jpegHadrianuksen villaHadrianuksen huvila Tivolissa.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/06/dscn6371.jpgDSCN6371Trajanuksen kylpylän rauniot. Valokuva: The Stones of Ancient Latium.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/06/d09e0e0da5349c071711c39460fc2b12.jpgd09e0e0da5349c071711c39460fc2b12Kaupat avattiin aikaisin ja suljettiin puolenpäivän aikaan. Parhaat kaupat oli koristeltu mosaiikein, jotka esittivät kaupassa myytäviä tavaroita. Miehet hoitivat lähes kaikki ostokset, joskin naiset kävivät räätäleillä ja suutareilla. Kauppiaatkin olivat lähes kaikki miehiä. Vuosien 117-193 jKr. ammattiluettelossa mainitaan vain kolme naispuolista villanmyyjää ja kaksi korukauppiasta, yksi kasviskauppias ja yksi kalakauppias.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/06/trajanuksen-foorumi.jpgTrajanuksen foorumiAntiikin suurimpiin ihmeisiin kuuluvat Trajanuksen kauppahallien rauniot ovat vain aavistus sen muinaisesta loistosta. Kauppahallit muodostivat 150 myymälän ja toimiston kokonaisuuden, josta sai ostaa mm. tuontisilkkiä, mausteita, hedelmiä ja kukkia.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/06/tp-yksityiskohta.jpgtp yksityiskohtaYksityiskohta Trajanuksen pylväästä. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/06/trajanuksen-pylvc3a4s.jpgTrajanuksen pylväsTrajanuksen pylväs Via dei Fori Imperialilla. Trajanus vihki marmoripylvään vuonna 113 jKr. Se juhlistaa keisarin sotaretkiä Daakiaan. Pylväs on jalustoineen 40 metriä korkea. Alunperin pylvään päässä oli Trajanusta esittävä patsas, joka poistettiin vuonna 1587 ja tilalle asetettiin apostoli Pietarin patsas. Olen ottanut kuvan Roomassa keväällä 2015. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/06/1024px-072_conrad_cichorius_die_reliefs_der_traianssc3a4ule_tafel_lxxii_ausschnitt_01-2.jpg1024px-072_Conrad_Cichorius,_Die_Reliefs_der_Traianssäule,_Tafel_LXXII_(Ausschnitt_01) (2)Tonavan yli rakennettu Trajanuksen silta kuvattuna Trajanuksen pylväässä. Apollodorus itse on kuvattuna sillan edessä, uhraavan keisarin vasemman olkapään takana. Kuva: Wikipedia. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/06/800px-apollodorus_of_damascus_greek_architect_and_engineer-_pic_01.jpg800px-Apollodorus_of_Damascus,_Greek_Architect_and_Engineer._Pic_01Apollodorosta esittävä patsas on nähtävillä Glyptotek museossa Kööpenhaminassa. Rintakuva on peräisin vuodelta 130 jKr. Kuva: Wikipedia.2016-06-16T18:43:28+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2016/04/29/kleopatra-niilin-kuningatar/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/cleopatra-vii-5030-bc-brooklyn-museum1.jpgCleopatra VII 5030 BC Brooklyn MuseumKleopatra VII?. Mahdollisesti tehty Egyptissä, 30-50 eKr. Brooklyn Museum. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/rixens_mort_de_clc3a9opc3a2tre_inv_2004_1_138.jpgRixens_Mort_de_Cléopâtre_(inv_2004_1_138)Kleopatran kuolema. Jean-André Rixensin öljyvärityö vuodelta1874.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/1024px-edfu_cartouche_cleopatra_2.jpg1024px-Edfu_cartouche_Cleopatra_2Kleopatran nimi hieroglyfein kirjoitettuna (kartussin ympäröimänä, luetaan oikealta vasemmalle) Horuksen temppelissä Edfussa.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/800px-bust_of_augustus.jpg800px-Bust_of_augustusOctavianus, Rooman keisari, jonka me tunnemme nimellä Augustus. Musei Capitolini, Rooma.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/m_antonius.jpgM_AntoniusMarcus Antoniuksen rintakuva.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/cleopatra-vii-and-her-son-caesarion-at-the-temple-of-dendera-2.jpgCleopatra VII and her son Caesarion at the Temple of Dendera (2)Kleopatra poikansa Caesarionin kanssa Denderan temppelin takaseinällä. Kleopatra on kuvattu Isis-jumalattarena, johon hänet samaistettiin. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/1024px-cesar-sa_mort.jpg1024px-Cesar-sa_mortCaesarin murha. Vincenzo Camuccinin maalaus vuodelta1798.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/300px-cleopatra_and_caesar_by_jean-leon-gerome.jpg300px-Cleopatra_and_Caesar_by_Jean-Leon-GeromeKuuluisa tarinan on ikuistanut maalaukseensa myös rankalainen taiteilija Jean-Léon Gérôme (1824-1904). Maalaus on vuodelta 1866.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/kleopatra-vii-altes-museum-berlin1-2.jpgKleopatra-VII.-Altes-Museum-Berlin1 (2)Rintakuva, jonka uskotaan esittävän Kleopatraa. Altes Museo, Berliini.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/statue-of-cleopatra-as-egyptian-goddess-basalt-second-half-of-the-1st-century-bc-hermitage-saint-petersburg-2.jpgStatue of Cleopatra as Egyptian goddess; Basalt, second half of the 1st century BC. Hermitage, Saint Petersburg (2)Kleopatraa esittävä patsas, jossa hänet on kuvattu egyptiläisenä jumalattarena. Ensimmäisen vuosisadan loppupuolelta eKr. Hermitage Museo, Pietari.2017-05-15T22:23:22+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2016/04/21/ikuinen-kaupunki-tayttaa-tanaan-2769-vuotta-rooma-perustettiin-tana-paivana-vuonna-753-ekr/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/a-ja-f-temppeli.jpga ja f temppeliAntoninuksen ja Faustinan temppeli.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/rome.jpgRomeForum Romanum. Olen ottanut kuvan ensimmäisellä Rooman matkallani vuonna 2001. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/forum_temple_of_romulus1.jpgForum_temple_of_romulus Romuluksen temppeli Forum Romanumilla. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/forum-romanum.jpegforum romanumSaturnuksen temppeli Forum Romanumilla.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/1024px-forumromanum.jpg1024px-ForumRomanumForum Romanum oli Rooman poliittisen vallan keskus. Kuva: Wikipedia.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/giambologna_raptodasabina.jpgGiambologna_raptodasabinaGiambolognan Sabiinitarten Ryöstö 1574-1582. Kuva: Wikipedia. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/tumblr_nylongpqw91uvfkp8o1_1280.jpgtumblr_nylongpQw91uvfkp8o1_1280https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/1024px-she-wolf_of_rome222.jpg1024px-She-wolf_of_Rome222Capitoliumin museoissa on naarassutta esittävä pronssiveistos, jonka alle Antonio da Pollaiolo 1400-luvulla lisäsi imeväiset kaksoset. Susiveistosta pidettiin kauan 400-luvun alussa eKr. tehtynä etruskiveistoksena, kunnes vuonna 2006 havaittiin, että se oli valettu tekniikalla, joka kehitettiin vasta keskiajalla. Tiettävästi myös muut modernit ajoitusmenetelmät viittaavat samaan myöhäiseen ajankohtaan. Kysymystä ei ole kuitenkaan vielä kiistatta ratkaistu. Kuva: Wikipedia.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/tiber-2.jpegtiber 2https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/04/tiber.jpegtiberKaunis näkymä Tiberjoelle.2016-04-20T22:03:27+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2016/03/04/lukijan-kysymys-mika-on-totuuden-suu/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/03/santa-maria-cosmedin.jpgsanta-maria-cosmedinSanta Maria in Cosmedin. Valokuva: Rome.Nethttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/03/totuuden-suu-yksityiskohta-romenet.jpgtotuuden suu yksityiskohta romenetTotuuden suu, yksityiskohta. Valokuva: Rome.Nethttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/03/mouth-truth.jpgmouth-truthTotuuden Suu. Valokuva: Rome.Net2016-03-04T20:40:43+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2016/02/14/pantheon-kaikkien-jumalien-temppeli/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/02/pantheon-raphaels-tomb.jpgPantheon-raphaels-tombRafaelin hauta. Taiteilijan haudan yläpuolella on Lorenzetton Madonna.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/02/pantheon-roma-veduta-aerea.jpgpantheon-roma-veduta-aereaPantheon ylhäältä päin kuvattuna. Valokuvaaja tuntematon. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/02/800px-romafororomanocolonnafoca.jpg800px-RomaForoRomanoColonnaFocaFokaksen pylväs Forum Romanumilla. Kuva: Wikipedia. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/02/md_3810.jpgmd_3810Kupolia kannattavat seinät ovat 6 metriä paksut. Kupoli valettiin tilapäisen puukehikon varaan betonista, johon sekoitettiin tuffia ja hohkakiveä. Kupoli saatiin kevyemmäksi rakentamalla se ontoista koristekaseteista.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/02/pantheon-door-close.jpgpantheon-door-closehttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/02/gohistoric_16025_m.jpggohistoric_16025_mPantheonin pronssiovet. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/02/tumblr_nt80st7wvo1uvfkp8o1_1280.jpgtumblr_nt80st7wVo1uvfkp8o1_1280Pantheon. Olen ottanut valokuvan ensimmäisellä Rooman matkallani vuonna 2001.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/02/pantheon-pediment-inscription.jpgPantheon-Pediment-inscriptionhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/02/800px-pantheon_rome_22.jpg800px-Pantheon_Rome_(2)2Kuva temppelin piirtokirjoituksesta. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/02/index.jpegPantheonPantheon on yöaikaan todella kaunis. Valokuvan on ottanut ystäväni Gary. 2016-02-15T19:55:00+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2016/01/06/orjien-asema-antiikin-roomalaisessa-ja-kreikkalaisessa-kulttuurissa/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/01/preview-51.jpgpreview-5https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/01/spartacus-death.jpgSpartacus-deathSpartacuksen kuolemahttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/01/800px-nama_loutrophoros_polystratos-2.jpg800px-NAMA_Loutrophoros_Polystratos (2)Parrakas orja kantaa isäntänsä kilpeä, 380-370 eKr. Ateenan arkeologinen museo. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/01/1024px-funeral_stele_cook_terme.jpg1024px-Funeral_stele_cook_TermeMuistokirjoitus kivilaatassa: Tässä lepää Eros, Posidippuksen kokki ja orja. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/01/1024px-carthage_museum_mosaic_1.jpg1024px-Carthage_museum_mosaic_1Mosaiikki kuvaa kahta naispuolista orjaa emäntänsä seurassa. Karthagon museo.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/01/seinc3a4maalaus-roomalaisista-orjista-valmistamassa-ateriaa-getty-villa-malibu.jpgSeinämaalaus roomalaisista orjista valmistamassa ateriaa. Getty Villa, Malibu.Seinämaalaus roomalaisista orjista valmistamassa ateriaa. Getty Villa, Malibu.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/01/800px-mines_1.jpg800px-Mines_1Orjia työskentelemässä Lauriumin kaivoksessa. Kuva: Wikipedia.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/01/sarcofago_avvocato_valerius_petrnianus-optimized-2.jpgSarcofago_avvocato_Valerius_Petrnianus-optimized (2)400-luvulta peräisin oleva reliefi Valerius Petronianuksesta ja hänen orjastaan, joka pitelee käsissään kirjoitustaulua. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/01/800px-sanzio_01_plato_aristotle.jpg800px-Sanzio_01_Plato_AristotlePlaton ja Aristoteles Rafaelin maalauksessa Ateenan koulu. Se on maalattu vuosien 1509 ja 1510 välillä. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2016/01/orjuus-antiikin-rooma-2.pngorjuus-antiikin-rooma (2)Orjia kantamassa viinikannuja. Roomalainen mosaiikki toiselta vuosisadalta. Dougga, Tunisia.2016-02-15T18:56:07+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/12/27/lukijan-kysymys-mika-tekee-roomalaisista-rakennuksista-niin-kestavia/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/rome_pantheon.jpgRome_Pantheon-https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/10549901_238154029688361_1905166752_n.jpg10549901_238154029688361_1905166752_nColosseum.Sen rakentamisen aloitti keisari Vespasianus 70-luvun alussa, ja se valmistui vuonna 80 Tituksen hallituskaudella. Antiikin aikana rakennus tunnettiin nimellä Amphitheatrum Flavium, ”Flaviusten amfiteatteri”. Colosseum-nimitys otettiin käyttöön vasta keskiajalla. Nimi tulee joko rakennuksen suuresta koosta tai sen lähistöllä aikoinaan sijainneesta keisari Neron kolossaalisesta patsaasta. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/pantheon.jpgPantheon2016-02-14T14:37:51+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/12/16/plinius-vanhempi/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/user_305_pompei.jpguser_305_pompeiPompeiin viimeiset päivät. Karl Brjullovin maalaus vuodelta 1828. Teos välittää katsojalle luonnonkatastrofin apokalyptisen luonteen. Monet Pompeiin tuhon kokeneista tunsivat maailmanlopun tulleen.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/naturalishistoria.jpgnaturalishistoriaNaturalis Historian kansilehti 1600-luvulta. Naturalis Historia on Plinius Vanhemman ainut säilynyt teos. Se valmistui vuonna 77 jKr.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/castra-vetera.jpgCastra-veteraKartta Castra Vetera,suuri tukikohta, jossa Plinius vietti 10 vuotta ratsuväen komentajana. Sijaintipaikka Ala-Reinin varrella. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/plinyelder.jpgplinyelderPliniusta esittävä muotokuva.2016-01-30T13:51:26+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/12/18/ptolemaioksen-aleksandria-aleksanterin-hauta-toi-egyptille-valtaa/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/alexander-sarcophagus-sidon.jpgAlexander-sarcophagus-Sidon. Aleksanteri-sarkofagi on Sidonista löydetty antiikin aikainen sarkofagi. Istanbulin Arkeologinen Museo. Kuva: Ancient Origins. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/perdiccas.jpgperdiccasPerdiccas (Aleksanterin sarkofagi). Istanbulin Arkeologinen Museo. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/alex20death.jpgalex20deathAleksanterin ruumista kuljettava saattue. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/10995068_833814923356387_52392831_n.jpg10995068_833814923356387_52392831_nAleksanteri Suuri, marmori, kopio Lysippoksen alkuperäisestä patsaasta. Patsaan on kerrottu löytyneen Aleksandriasta, Egyptistä. Tämä upea patsas on esillä Glyptotek museossa Kööpenhaminassa.2016-01-30T13:50:58+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/12/10/amazon-naisgladiaattori/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/12/ps337507_l.jpgps337507_lAmazonin ja hänen vastustajansa Akhillian nimet on kaiverrettu Halikarnassoksesta (nykyinen Bodrum Turkissa) löydetyn reliefin jalustaan. Tämä reliefi on nähtävissä British Museumissa Lontoossa.2015-12-11T18:39:26+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/10/17/antiikin-nainen-kreetalainen-yhteiskunta-ja-naisjumaluudet/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/10/antiikin-nainen1.jpgantiikin nainenhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/10/sir-arthur-evans.jpgsir arthur evansArkeologi Sir Arthur Evans. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/10/fresco-knossoksesta.jpgfresco knossoksestaFresco Knossoksesta. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/10/kc3a4c3a4rmejumalatar.gifkäärmejumalatarKäärmejumalatar, Knossoksesta. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/10/antiikin-nainen.jpgantiikin nainen2015-10-17T18:54:47+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/10/12/orjuus-antiikin-roomassa/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/10/orjuus-antiikin-rooma-21.jpgorjuus antiikin rooma 2https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/10/orjuus-antiikin-rooma-4.jpgorjuus antiikin rooma 4Gladiaattorikoulu.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/10/orjuus-antiikin-rooma-3.jpgorjuus antiikin rooma 3Seinämaalaus roomalaisista orjista valmistamassa ateriaa. Getty Villa, Malibu.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/10/orjuus-antiikin-rooma-2.jpgorjuus antiikin rooma 2https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/10/orjuus-antiikin-rooma.pngorjuus antiikin roomaRoomalainen mosaiikki, joka kuvaa orjia kantamassa viinitynnyreitä. Tunisiasta löydetty mosaiikki 200-luvulta. 2015-10-12T19:50:14+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/09/10/roomalaiset-surmasivat-epatoivottuja-lapsia/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/09/medea-18381_jpgblog.jpgmedea-1838(1)_jpg!BlogRoomalaiset omaksuivat kreikkalaisilta monia tapoja mm. epätoivottujen lasten surmaamisen. Kreikkalaisessa tarussa kuninkaantytär Medeia surmaa epätoivoissaan kaksi lastaan. Eugene Delacroixin maalaus vuodelta 1838.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/09/800px-tavares-forum-romanum-redux.jpg800px-Tavares.Forum.Romanum.reduxKahdentoista taulun lait (lat. Leges duodecim tabularum) on Rooman vanhin, vuosina 451 – 450 eaa. syntynyt lakikokoelma. Lait oli kaiverrettu kahteentoista tammipuiseen tauluun, jotka oli asetettu julkisesti nähtäväksi Rooman Forumille. Alkuperäiset taulut tuhoutuivat mahdollisesti vuonna 386 eaa., kun Brennuksen komentamat gallialaiset hävittivät Roomaa, mutta roomalaisen oikeuden "alkulähteenä" (fons omnis publici privatique iuris, Livius) kahdentoista taulun laeilla on keskeinen merkitys Rooman ja koko Euroopan myöhemmän oikeusjärjestelmän kehityksen kannalta. Kuva:Wikipedia.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/09/tombe_100_06.jpgtombe_100_06Heti lapsen syntymän jälkeen isä sai päättää saiko lapsi elää vai hylättäisiinkö se. 2018-04-19T13:37:18+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/09/04/antinoos-keisari-hadrianuksen-rakastettu/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/09/fig-8-antinous-in-egyptian-dress-2.jpgfig-8-antinous-in-egyptian-dress-2Antinoos egyptiläisten näkemyksen mukaan. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/09/antinoos-4.jpgantinoos 4Antinoos, poika josta tuli jumala. Hadrianuksen julistettua Antinoos jumalaksi, häntä esittäviä patsaita ilmestyi kaikkialle valtakuntaan. Näin tehtiin kunnioituksesta keisaria kohtaan ja osaksi myös Antinooksessa henkilöityvän maskuliinisen kauneuden ylistämiseksi.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/09/antinoos-3.jpgantinoos-3Nuori Antinoos. Pergamon Museo, Berliini.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/09/antinoos-2.jpgantinoos 2Antinooksen pää, Hadrianuksen huvila, Tivoli. Antinoos oli kauneutensa lisäksi myös älykäs, rohkea ja diplomaattinen. Nämä ominaisuudet eivät kuitenkaan suojelleet häntä herjauksilta, joita myöhempien aikojen historiankirjoittajat ovat häneen kohdistaneet.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/09/hadrian-ja-antinoos.jpghadrian ja antinoosKeisari Hadrianus ja Antinoos (Antinous).https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/09/antinoos1.jpgantinoosAntinoosin rintakuva Villa Adrianassa lähellä Tivolia. Museo Pio-Clementino, Sala Rotunda. Valokuva Marie-Lan Nguyen.2015-09-04T13:22:42+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/08/31/julma-keisari-commodus-syntyi-tana-paivana-vuonna-161-jaa/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/commodus.jpgCommodushttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/250px-commodus_musei_capitolini_mc1120.jpg250px-Commodus_Musei_Capitolini_MC1120Herakleeksi pukeutuneesta keisari Commoduksesta tehty rintakuva Rooman Musei Capitolinissa.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/commodus-kolikko.jpgCommodus kolikkoCommodus Roomalaisessa kolikossa.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/commodus-1.jpgCommodus 1Commodus (keisarina 180-192 jaa.) Koko nimi : Lucius Aurelius Commodus. Syntyi 31. elokuuta 161 jaa. Commodus murhattiin 31. joulukuuta 192 jaa. 2015-08-31T18:21:48+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/08/31/rooman-keisarit-marcus-aurelius-keisari-ja-filosofi/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/marcus-aurelius-2.jpgmarcus aurelius 2https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/marcus-aurelius-quote.jpgmarcus aurelius quotehttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/marcus-aurelius.jpgmarcus aurelius2015-08-31T12:15:49+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/08/12/rooman-keisarit-augustus/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/mausoleum-of-augustus-2.jpgmausoleum-of-augustus-2Augustuksen mausoleumi Mars kentällä oli aikoinaan Rooman vaikuttavin monumentti. Sitä ei ollut tarkoitettu vain keisarille itselleen, vaan myös hänen perheelleen ja seuraajilleen. Mausoleumin avointa sisäosaa käytettiin uuden ajan alkupuolella härkätaistelujen ja sirkusesitysten näyttämönä.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/augustusancyranum2.jpgaugustusancyranum2Res gestae. “Saavutustensa luettelossa” Augustus antaa oman tulkintansa elämäntyöstään. Alun perin teksti oli hänen mausoleuminsa edessä Roomassa, mutta tämä kopio on hakattu Rooman ja Augustuksen temppelin seinään Vähä-Aasian Ancyrassa eli nykyisessä Ankarassa. Saksalainen historioitsija Mommsen kutsui tätä harvinaista esimerkkiä keisarin suorasta puheesta jälkipolville “piirtokirjoitusten kuningattareksi”. https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/gemma_augustea.jpggemma_augusteaGemma Augusta (nykyään Wienissä). 19cm kamee esittää Augustuksen Juppiterina istumassa Rooman personifikaation vieressä hänen tähtimerkkinsä kauriin leijuessa yläpuolella. Alarekisterissä polvistuvat barbaarivangit seuraavat voitonmerkkiä pystyttäviä sotilaita. Vierasmaalainen kypärä ja kilpi painottavat Augustuksen voittoa ulkoisista vihollisista ja jättävät vähemmälle huomiolle hänen mittavammat sotansa, jotka käytiin roomalaisia kilpailijoita vastaan.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/aug115.jpgaug115Augustuksen rintakuva (Munich, Glyptotek). https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/aug3.jpgaug3Nuoren Octavianuksen pää ajalta ennen kuin hänet opittiin tuntemaan Augustuksena. Octaviukseksi syntynyt Caesarin perillinen otti adoptioisänsä nimen, ja hänestä tuli Gaius Julius Caesar. Vuonna 27 eKr. senaatti antoi hänelle kunnianimen Augustus. 2015-08-29T14:16:45+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/08/14/antiikin-rooma-tooga-oli-inhottu-vaate/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/20120227-clothes-togato.jpg20120227-clothes+-Togatohttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/h2_04-15.jpgh2_04.15https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/121407-004-bd9833a1.jpg121407-004-BD9833A1Keisari Augustus pukeutuneena toogaan.2015-08-29T14:15:43+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/08/16/aleksanteri-suuri/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/tumblr_nmnugsebmn1usedz4o1_500.jpgtumblr_nmnugsEBMN1usedz4o1_500Aleksanteri Suuren patsas Thessalonikissahttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/alexander_cm4.jpgalexander_cm42015-08-29T14:12:43+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/08/28/rooman-valtakunnan-akveduktijarjestelma/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/rooman-valtakunnan-akveduktijc3a4rjestelmc3a4-5.jpgRooman Valtakunnan Akveduktijärjestelmä 5Les Ferreres akveduktin säilyneen osan pituus on 249 metriä ja korkeus 27 metriä. Akvedukti sijaitsee noin neljä kilometriä Tarragonan kaupungista pohjoiseen, moottoritien läheisyydessä. Akveduktille pääsee bussilla. Yksi kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä on kerrassaan upea.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/rooman-valtakunnan-akveduktijc3a4rjestelmc3a4-4.jpgRooman Valtakunnan Akveduktijärjestelmä 4Pont du Gard. Valokuva: Arquitetura Classica.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/rooman-valtakunnan-akveduktijc3a4rjestelmc3a4-3.jpgRooman Valtakunnan Akveduktijärjestelmä 3Herodes Suuren rakennuttama akvedukti Caesareassa. Akvedukti on rakennettu vuosien 23-13 eaa. välisenä aikanahttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/rooman-valtakunnan-akveduktijc3a4rjestelmc3a4-2.jpgRooman Valtakunnan Akveduktijärjestelmä 2Les Ferreres akvedukti sijaitsee lähellä Tarragonan kaupunkia Espanjassa. Akvedukti on monien muiden Tarragonan arkeologisten kohteiden tavoin on nimetty Unescon maailmanperintöluetteloon. Vesijohto on rakennettu keisari Augustuksen valtakaudella.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/rooman-valtakunnan-akveduktijc3a4rjestelmc3a4.jpgRooman Valtakunnan AkveduktijärjestelmäPont du Gardin akvedukti Etelä-Ranskassa lähellä Nimesin kaupunkia. 50 kilometrin pituista kivistä rakennettua vesijohtoa pitkin virtasi 22 000 kuutiota vettä päivässä. Tarkkaan laskettu kallistus varmisti sen, että vesi virtasi omalla paineellaan. Akveduktin rakennuspiirrustuksia varten roomalaisten insinöörien oli mitattava tarkasti maaston korkeuserot. Vesi kulki matkallaan kohti kaupunkia tunnelien läpi ja siltoja pitkin joko kokonaan tai osittain katetussa kourussa. Roomalaisinsinöörit selvisivät vaativasta tehtävästään melko yksinkertaisilla apuvälineillä kuten luotilangalla.2015-08-29T14:00:55+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.com/2015/08/20/platonin-ja-aristoteleen-erilaiset-naiskuvat/https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/aristoteles-politiikka.jpgAristoteles politiikkaPapyrus jossa katkelma Aristoteleen Politiikasta.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/platon-ja-aristoteles.pngplaton ja aristotelesPlaton ja Aristotels (Rafaelin maalauksesta Ateenan Koulu). https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/aristoteles.jpgAristotelesAristoteles.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/platon.jpgPlatonPlaton.https://antiikinhistoriajakulttuuri.com/wp-content/uploads/2015/08/platonin-akatemia.jpgplatonin akatemiaAteenan Koulu on Rafaelin tunnetuimpia freskomaalauksia. Se on maalattu vuosina 1509-1510. Upean maalauksen keskellä näkyvät Platon ja Aristoteles kirja kädessään. 2015-08-21T19:08:22+00:00monthlyhttps://antiikinhistoriajakulttuuri.comdaily1.02020-03-08T02:21:12+00:00