Tänä Päivänä Historiassa: Aleksanteri Suuri syntyy Pellassa vuonna 356 eaa. (2374 v.)

2ed8243dce9cc4678f33ccd35fa49cfe
Aleksanteri Suuri Helioksena. Helios oli kreikkalaisessa mytologiassa auringon henkilöitymä. Helios oli kuviteltu komeaksi jumalaksi, jolla oli auringon korona kruununa, ajamassa aurinkohärkien vetämillä vaunuilla yli taivaan (Homeros, Ilias, XVI.779). Marmori pää, roomalainen kopio toiselta vuosisadalta eKr. Musei Capitolini, Rooma. Valokuvaaja tuntematon. 

Aleksanteri Suuren syntymästä on tänään kulunut 2374 vuotta. Julkaisen sen kunniaksi blogissa artikkelin, jossa kerrotaan hieman Aleksanterin lapsuudesta ja nuoruudesta. Aleksanterin elämä on kiehtonut ihmisiä antiikin ajoista lähtien. Hänen elämästään ja sotaretkistään on kirjoitettu tarinoita vuosisatojen ajan ja näiden tarinoiden joukosta me voimme löytää jotain todellisia jälkiä Aleksanterista, miehestä, jota kutsutaan historian suurimmaksi sotapäälliköksi.

Tarinoita Aleksanterista

Plutarkhos kertoo, että Aleksanteri syntyi sinä dramaattisena syysyönä jolloin Herostratos sytytti palamaan Artemiin temppelin Efesoksessa hankkiakseen sillä tavoin itselleen kuolemattoman maineen. Efesoksen papit näkivät temppelin palossa ennusmerkin. Pappien mukaan maailmaan oli nyt syntynyt soihtu, jonka oli määränä sytyttää tuleen koko orientti. Aleksanterin isä Filippos II oli yhtä taikauskoinen. Hän kirjoitti heti filosofi Aristoteleelle ja ilmoitti tapahtumasta:

Tiedä, että olen saanut pojan. Kiitän jumalia, en ensisijassa sen vuoksi, että hän on tullut maailmaan, vaan siksi, että hänellä on ollut onni syntyä sinun aikanasi”.

artemiin temppeli
Artemiin temppelin rauniot. Valokuva: Wikipedia.  
Pella Jean House.
Antiikin Pellan rauniot. Pella oli antiikin Kreikan aikana Makedonian valtakunnan pääkaupunki, sekä sen ympärillä ollut maakunta. Aleksanteri Suuri syntyi Pellassa tänä päivänä vuonna 356 eaa. 

Jo pikkupoikana Aleksanteri sai opettajakseen epeiroslaisen Leonidaan, joka piti tärkeimpänä tehtävänään totuttaa Aleksanteri kovaan työhön ja vaikeuksiin. Leonidas koulutti Aleksanteria ankarasti valmistaen häntä tällä tavoin tulevaisuudessa odottavaan sotilaan elämään. Leonidaan rinnalle Aleksanteria saapui opettamaan kreikkalainen Lysimachus, joka pääsi Aleksanterin suosioon kertomalla tälle tarinoita Troijan sodasta ja vertaamalla Aleksanteria Akhilleukseen.

Aleksanterin koulutukseen ottivat osaa myös monet hänen ikätoverinsa, jotka olivat ylimystöperheiden jälkeläisiä. Joidenkin kanssa tuleva sotapäällikkö solmi elinikäisen ystävyyden. Kaikkein rakkain Aleksanterille oli Hefaistion, heidän suhteensa kesti koko elämän ja he olivat mahdollisesti myös rakastavaisia. Lysimachus antoi Hefaistionille lempinimen Patroclus Akhilleuksen sydänystävän mukaan.

Akhilleus_Patroklos_Antikensammlung_Berlin_F2278
Achilleus ja Patroclus. 
2242697377_b46bd450bc6
Aleksanteri ja Hefaistion. Getty museo. 

Tunnetuin tarina Aleksanterin lapsuudesta on tarina Bucefaloksesta, hänen rakkaasta hevosestaan. Bucefaloksen nimi tarkoittaa härkäpäistä. Kaunis hevonen oli tuotu Thessaliasta, josta siihen aikaan tuotiin parhaimmat hevoset. Sitä tarjottiin kuningas Filippokselle, mutta hevonen osoittautui mahdottomaksi käsitellä. Yksikään kuninkaan hovitallimestareista ei kyennyt taltuttamaan sitä. Nuori Aleksanteri puhui halveksivasti näistä yrityksistä jolloin hänen isänsä kysyi Aleksanterilta kuvitteleeko hän itse suoriutuvansa tehtävästä paremmin. Aleksanteri käveli hevosen luo ja käänsi sen pään kohti aurinkoa, koska oli huomannut sen säikkyvän omaa varjoaan. Aleksanteri taputteli ja rauhoitteli hevosta, ja hyppäsi sitten yhtäkkiä sen selkään. Bucefalos yritti turhaan heittää Aleksanteria selästään. Aleksanteri antoi sen juosta itsensä uuvuksiin, minkä jälkeen hän ratsasti takaisin isänsä luo rauhoittuneen Bucefaloksen selässä. Silloin hänen isänsä lausui kuuluisat sanansa: ”Poikani, sinun on hankittava itsellesi suurempi valtakunta, sillä Makedoniassa ei ole sinulle riittävästi tilaa.”. Kuningas osti hevosen Aleksanterille, joka myöhemmin nimesi kaupungin, Bucephalian, rakkaan hevosensa mukaan.

IMG_2875
Roomalainen pronssikopio Aleksanteri Suuren patsaasta. Viittaa mahdollisesti alkuperäiseen veistosryhmään, jonka Aleksanteri tilasi kuvanveistäjältään Lysippokselta kunnioittaakseen 25 Granikoksessa kaatunutta toveriaan. Pystyyn noussutta Bucefalusta tukeva peräisin viittaa Granikosjoen ylitykseen. Valokuvaaja tuntematon. 

Filippos koitti huolehtia Aleksanterin kasvatuksesta mahdollisimman hyvin. Hän hankki pojalleen korkeatasoisen opettajan, filosofi Aristoteleen, joka oli kuuluisan Platonin lahjakkain oppilas. Tuolloin 40-vuotias Aristoteles saapui Makedoniaan vuonna 343 eKr. Filippos antoi hänen käyttöönsä nymfeille omistetun pyhäkön, joka sijaitsi keskellä Midaksen puutarhoiksi nimitettyä vehmasta viininviljelyaluetta.

20160518_092_mieza_nympheum
Aristoteleen koulun rauniot. Täällä pienessä Miezan kylässä Aristoteles opetti Aleksanteria ja muita hänen ikätovereitaan. Valokuva: Jean Housen. 

Aleksanterin kerrotaan olleen mallioppilas. Aleksanteri sai hyvän kirjallisen koulutuksen. Aleksanteri rakasti Homerosta ja hän jopa nukkui Ilias tyynynsä alla. Homeroksen lisäksi Aleksanteri perehtyi Herodotokseen, historiankirjoituksen isään, jonka tekstit tekivät vaikutuksen tulevaan valloittajaan. Aleksanteri syventyi myös maantieteeseen, koska oli jo varhaisessa vaiheessa päättänyt valloittaa maailman. Hän oli myös kiinnostunut luonnontieteistä, erityisesti eläin-ja kasviopista. Aleksanteri järjesti Aristoteleelle rahaa ja joukon tutkimusapulaisia. Hän itsekin osallistui tutkimuksiin merkitsemällä saksanhirviä. Hän laittoi kultaisen kaularenkaan joukolle näitä eläimiä, jotta myöhemmät metsästäjät olisivat saaneet selville, miten vanhaksi hirvet voivat elää. Aristoteles tutustutti Aleksanterin myös moniin lääketieteen kysymyksiin ja opetti tätä hoitamaan haavoja ja määräämään hoitoja. Aristoteles ohjasi Aleksanteria kohti urhoollisuutta ja nämä opetukset synnyttivät hänessä halun osoittaa kaikille paremmuutensa. Elämäkertojen mukaan Aleksanteri ihaili Aristotelesta suuresti ja vietti tämän rinnalla monia onnellisia hetkiä.

IMG_2821
Aristoteles opettaa Aleksanteria , Jerome Leon Gerome Ferrisin maalaus vuodelta 1895. 
4653F080-FB62-402E-963F-C6960F6BFB2E
Iliaan (säkeet VII.245-253). Käsikirjoitus 400- tai 500-luvulta. Codex F205, Milano, Biblioteca Ambrosiana.

Plutarkhoksen mukaan Aleksanteri oli hyvin kaunis, kullanväriset hiukset ja vaalea iho. Aleksanterin silmien kerrotaan olleen eriväriset, toinen musta ja toinen harmaa, ja hänen katseensa on kerrottu herättäneen kunnioitusta ja kauhua. Aleksanteri ole erittäin ahkera ja oppimishaluinen, eikä hän juuri tuhlannut aikaansa nukkumiseen. Aleksanterin kerrotaan pitäneen istuessaan hopeakuulaa ojennetussa kädessään pronssimaljan yläpuolella. Jos hän nukahti, kuula putosi kovalla kolinalla maljaan ja herätti hänet. Aleksanteri oli erittäin kunnianhimoinen eivätkä hänen isänsä saavutukset ja voitot antaneet hänelle rauhaa. Aleksanteri pelkäsi ettei hänelle itselleen jäisi enää mitään saavutettavaa.

Aleksanteri oli 20-vuotias noustessaan valtaan. Maat, jotka hänen isänsä oli kukistanut, nousivat heti kapinaan kun tieto Filippoksen kuolemasti tuli, ja Demosthenes puhui Ateenassa tyhmästä pojannulkista, mutta ennen kuin kukaan arvasikaan Aleksanteri oli jo Korintissa ja panhelleeninen liitto tunnusti hänet kaikkien kreikkalaisten sotavoimien ylipäälliköksi.

DE6F2F04-31CC-49CF-9098-3A8B4584DC46 (2)
Aleksanteri Suurta esittävä patsas, joka on löydetty läheltä Erechtheionia vuonna 1886. Kaunis muotokuva nuoresta Aleksanterista, mahdollisesti Lysippoksen tekemä veistos vuodelta 336 eKr. Patsas on nähtävillä Acropolis museossa Ateenassa. 

Lähteet:

-Ciampaolo Casanti: Valloittaja Aleksanteri Suuri, Karisto, 2005

-Ruth Sheppard: Alexander the Great at War, Osprey Publishing Ltd, 2008

-Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, WSOY, 1997

-Alf Henrikson: Antiikin tarinoita 1-2,, WSOY, 1998

Jaa mielipiteesi artikkelista

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s