Tämän ison amfiteatterin rakennutti keisari Augustus, joka omisti sen veljenpojalleen ja vävylleen Marcellukselle. Marcellus kuoli 19-vuotiaana vuonna 23 eKr. Teatteri vihittiin käyttöön vuonna 13 tai 11 ja sinne mahtui 15 000-20 000 roomalaista osoittamaan suosiotaan nuorallatanssijoille ja miiminäyttelijöille. Katsojat asettuivat paikalleen noudattaen ankaraa säätyjakoa.
Marcelluksen teatterin travertiinista rakennettu ulkomuuri oli nelikerroksinen ja alun perin 32.6 metriä korkea. Alakerrassa oli 41 tukevien pilarien erottamaa kaarta, toisessa kerroksessa oli käytetty doorilaisia ja kolmannessa joonialaisia puolipylväitä ja kokonaan tuhoutuneessa neljännessä kerroksessa korinttilaisia pilastereita. Colosseumissa käytettiin myöhemmin samantapaista tekniikkaa.
Keskiajan vuodet olivat levottomia ja Rooma kärsi valloituksista ja kahakoista. Konstantinopolin syrjäytettyä Rooman 300-luvulla valtakunnan pääkaupunkina Rooman asukasluku laski varhaiskeskiajalle tultaessa muutamaan tuhanteen. Sen mahti ja loisto oli vain muisto ja sen monumentit olivat rikkaruohojen peittämiä raunioita. 700- ja 800-luvulla paavin vallan kasvu elvytti Roomaa ja teki siitä uudestaan vallan keskuksen. Paavin ja pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan väliset valtataistelut murensivat paavin asemaa. 900- 1100-luku oli Rooman historian synkimpiä kausia. Rajut yhteenotot valloittajien kanssa köyhdyttivät kaupungin, ja keskenään sotivat ruhtinaat hajottivat sen jäänteet.
1200-luvulle tultaessa Marceluksen teatterista oli tehty Savellin suvun linnoitus. 1500-luvulla Baldassarre Peruzzi rakensi teatterin raunioille komean palatsin Orsinin suvulle. Siihen kuului Tiberille avautuva puutarha. Alemmissa holvikaarissa oli myöhemmin vaatimattomia asumuksia ja verstaita.
Teatterin lähellä on kolme kaunista korinttilaista pylvästä ja osa friisiä. Ne ovat Apollonin temppelistä, jossa oli paljon roomalaisten 100-luvulla eKr. Kreikasta ryöstämiä loistavia taideteoksia.
Marcelluksen teatteri, Via del Teatro di Marcello, Rooma.
Antiikin Historia ja Kulttuuri 