Pantheonilta pääsee Hadrianuksen mausoleumille kun lähtee kävelemään Piazza Cinque Lune-aukiolle, joka sijaitsee Piazza Navonan pohjoispuolella ja jatkaa siitä suoraan länteen pitkin Via dei Coronaria. Kun kävelee tästä jonkin matkaa eteenpäin tulee vastaan Via di Panico, joka johtaa suoraan Ponte S. Angelo-sillalle. Antiikin aikana tämä silta tunnettiin nimellä Pons Aelius, se oli saanut nimensä keisari Publius Aelius Hadrianukselta. Tämä valtava rakennus pystytettiin Tiberjoen oikealle rannalle ja Paavi Gregorius Suuren aikana se sai nimen Castel Sant’ Angelo.
Augustuksen tavoin keisari Hadrianus suunnitteli itselleen ja Antoninusten hallitsijasuvulle hautamuistomerkin. Hän käytti esikuvanaan Augustuksen mausoleumia ja mahdollisesti myös Aleksanteri Suuren Aleksandriassa sijainnutta haustamuistomerkkiä.
Keisari Hadrianus alkoi rakennuttamaan hautapaikkaansa joskus 120-luvulla. Antiikin aikaisessa muodossaan sylinterin muotoinen mausoleumi lepäsi nelikulmaisella jalustalla. Sylinteriä kattoi kumpu, jonka keskellä kohosi korkea torni. Mausoleuminsa huipulle Hadrianus asetti nelivaljakon, jota hän itse ohjasti. Historioitsija Cassius Dio kertoo, että ihminen pystyi kävelemään hevosten silmäaukkojen läpi. Alhaaltapäin katsottuna nelivaljakko ei kuitenkaan näyttänyt niin suurelta, sillä mausoleumi rakennettiin yhtä korkeaksi kuin vastarannalla sijaitseva Augustuksen mausoleumi.
Antiikin aikana mausoleumin huippua koristivat myös useat muut veistokset, mutta kun goottipäällikkö Vitiges hyökkäsi Roomaan vuonna 537, linnoituksen puolustajat paremman aseistuksen puuttuessa heittelivät veistoksia piirittäjien päälle.
Keskiajalla mausoleumin tornin sivuille nousi lisää paavin palatsin rakennuksia ja mausoleumia ympäröi neljän kulmabastionin, jotka ovat saaneet nimensä neljältä evankelistalta, vartioima linnoitusmuuri, alun perin 1400-luvulta mutta moneen kertaan laajennettu.
Tämä ns. ”Enkelilinna” tunnetaan nykyään nimellä Castel Sant’ Angelo. Linnan nimi on peräisin sen huipulta seisovalta arkkienkeli Mikaelilta (nykyinen on peräisin 1700-luvulta). Legendan mukaan vuonna 590 raivonnut rutto lakkasi kun mausoleumin huipulla nähtiin enkeli, joka pani miekkansa tuppeen armon merkiksi roomalaisille.
Hadrianus rakennutti myös sillan kulkureitiksi hänen mausoleumiinsa.Keskiajalla silta oli tärkeä väylä jota pitkin pyhiinvaeltajat kulkivat Vatikaaniin. Keskiajalla Rooman väkiluku oli ainoastaan muutamia kymmeniä tuhansia, mutta sillalla tiedetään olleen melkoisia ruuhkia kun vuodesta 1300 lähtien joka 50. vuosi vietetyn pyhän vuoden Roomaan houkuttelemat pyhiinvaeltajamassat tungeksivat kohti Pietarinkirkkoa. Jo ensimmäisenä pyhänä vuonna Roomaan saapui yli 200 000 pyhiinvaeltajaa. Liikenneruuhka oli sen ajan ihmisille ahdistava kokemus. Dante kuvaa tätä Jumalaisen Näytelmänsä Helvetti-osiossa. Dante rinnastaa Helvetin pohjalla vaeltavat sielut ja Ponte S. Angelon kulkujärjestelyt vuonna 1300. Vuonna 1450 täyteen ahdetulla sillalla syntyi paniikki ja kaksisataa pyhiinvaeltajaa tallattiin kuoliaaksi.
Nykyään Castel Sant’ Angelo on suunnilleen yhtä korkea kuin alunperinkin, mutta sen ulkomuoto on muuttunut paljon sen jälkeen, kun siitä tuli 900-luvulla paavien tärkeä linnoitus ja turvapaikka. Paavi Nikolaus III rakennutti Via dei Corridori ja Borgo S. Angelo- katujen varrella Pietarinkirkolta linnoitukseen kulkevan muurin päälle katetun käytävän, jota pitkin pyhä isä saattoi suhteellisen turvallisesti paeta linnoitukseensa jos olot Vatikaanissa kävivät tukaliksi.
Nykyinen Castel Sant’ Angelon museon sisäänkäynti on noin kolme metriä alkuperäisen katutason yläpuolella. Se johtaa keisarin hautakammion etuhuoneeseen, josta lyhyttä käytävää pitkin pääsee varsinaisen haudan eteiseen. Tämän vestibulumin eli sisäänkäynnin oikealta sivulta lähtee ramppi, joka kiertää koko rakennuksen ja päättyy ylemmällä tasolla uuteen eteishuoneeseen. Siitä pääsee käytävää pitkin itse hautakammioon, johon Hadrianuksen lisäksi laskettiin hänen puolisonsa Sabinan ja adoptiopoikansa Lucius Aelius Caesarin tuhka. Myös Hadrianuksen seuraajat, Antonius Pius, Marcus Aurelius ja Commodus sekä Septimus Severus ja hänen poikansa Caracalla haudattiin sinne.
Castel Sant’Angelon museossa on linnoituksen tilojen lisäksi nähtävillä erityisesti renesanssiajan taidetta ja siellä on vaihtelevia näyttelyitä.
Keisari Hadrianus ei saanut mausoleumiaan valmiiksi ennen kuolemaansa. Hän kuoli 62-vuotiaana 10. heinäkuuta vuonna 138 ollessaan viettämässä kylpylälomaa Baiaessa, nykyisessä Biassa, Napolinlahden rannalla. Keisari Hadrianuksen tuhkauurna odotti Puteolissa eli nykyisessä Pozzuolissa kaksi vuotta ennen kuin se pääsi omalle paikalleen mausoleumiin.
Antiikin Historia ja Kulttuuri 